Näin joulun alla huomaan taas, kuinka jokavuotiset perinteet hallitsevat jouluun valmistautumista. Toisaalta, ne ovat kivoja juttuja joita ilman joulu vaan ei tule. Toisaalta niistä voi ottaa stressiä vielä entistä enemmän. Tässä hieman oman perheeni perinteitä:
Adventtikalenteri
En tule enää toimeen ilman partiokalenteria jouluna. Ikinä minulla ei ole suklaista ollut, enkä sellaisesta myöskään perusta. Adventtikalenteri on hauska ja on kiva mietiskellä mikä kuva luukun takaa mahtaa ilmestyä.
Joulukierros
Joka joulu jo muutaman vuoden ajan olemme pakkautuneet autoon ja lähteneet päiväksi tai pariksi kiertämään sukulaisissa. Joulua parempaa syytä ei olekaan käydä kylässä (vaikka miksi pitäisi mitään sen erikoisempaa syytä ollakaan?) Toisaalta kierros vie aikaa omilta jouluvalmisteluilta, mutta on myös tärkeää läsnäolollaan muistuttaa läheisiään siitä, että myös he ovat ajatuksissamme jouluna.
Pikkujoulut
Usean vuoden ajan olemme kotona myös järjestäneet omat joulukutsut. Ystävät kokontuvat meidän luoksemme yhdellä kertaa (ja säästää meitä entistäkin pidemmältä joulukierrokselta). Samalla nautimme glögiä ja jouluherkkuja vaihdamme kuulumisia.
Joulusauna
Meidän perheessä saunassa käydään aaton aattona. Joulusauna on pitkä perinne ja se viimeinen puhdistautuminen ennen juhlaa. Kaikki suurimmat siivoustyöt ja muut on siihen mennessä tehty, vain jotain joulupöydän herkkuja laitetaan loppuun vielä seuraavana päivänä.
Jouluaaton hälinät
Jouluaatto on aina se kiireisin. Joulupuuro syödään brunssiksi, lisukkeena yleensä kanelia ja sokeria. (Meistä ei oikein kukaan välitä sekametelisopasta.) Telkkarista katsellaan Lumiukko ja Joulurauhan julistus. Joulupöytä laitetaan koreaksi, eikä mitään saa jättää pois. Ennen ruokailua joku (yleensä allekirjoittanut) lukee jouluevankeliumin ja yhdessä lauletaan Enkeli taivaan. Joulupukki käy jossain vaiheessa iltaa, vaikkakin muutamana vuonna on käynyt jo niin ettei Pukki ole ehtinyt kuin jättää säkit ovelle. Ja toki jouluaattoon kuuluvat myös jouluhartaus, miesväen vartiovuorot sankarihaudoilla, sekä hautausmaalla käynti. Joulupäivänä saa sitten vain olla ja herkutella lisää.
Tapaninajelu
Tämä onkin sitten yksi jo historiaan jääneistä perinteistä. Muistan pikkutyttönä (josta ei kovin kauaa ole) käyneeni sukulaisten luona niin että ajelimme reellä kulkusten kilistessä jonkinlaisen matkan. Silloin lunta oli niin paljon, että reki kulki. Nykyisten joulujen sääolosuhteet harmittavat, koska tämä on yksi niistä hauskimmista perinteistä. Parasta nimittäin oli jalaksilla seisominen reen perässä.
Tässä muutamia perinteitä. Millainen on sinun joulusi?
