Toiveajattelua

Maailman ehkä tunnetuimmat partiolaiset ovat Aku Ankasta tutut sudenpentukenraalit Tupu, Hupu ja Lupu. Heidän sudenpennnun käsikirjastaan löytyy kaikki tieto mitä ikinä voi tarvita inkoista leivontaohjeisiin. Ja sudenpentuystäviä löytyy ympäri maailman valmiina auttamaan.Viimeisintä partiolaisiin liittyvää seikkailua voi lukea tämänpäiväisestä Akkarista. Tällä kertaa puheenaiheena kuitenkin on peukaloisten partiovene.

http://www.akuankka.fi/artikkeli/akupedia/muut/sudenpentujen_kasikirja

Olen oikeastaan kadehtinut Ankkalinnan sudenpentuja. Minäkin haluaisin kaikkitietävän sudenpentujen käsikirjan. Toisaalta haluaisin myös tietää, mikä ihme on sudenpentukenraali? Meillä sudenpennut ovat kaikki tasa-arvoisia keskenään. Johtajatehtäviin edetään myöhemmin. Peukaloiset on myös meille ihmeellinen käsite. Vaikka ennen ontiin kolkkapoikia ja tonttutyttöjä, niin nykyään ollaan sudenpentuja, sukupuolesta riippumatta. Hämmentävää, eikö? Yksi asia ainakin on varmaa. Suoritusmerkkejä tulee kuin sieniä sateella. Siltä ainakin tuntuu, nyt kun niitä merkkejä tilaillaan valmiiksi loppuvuoden juhlissa jaettavaksi.

Merkkien ohella oma elämäni kulkee normaalia rataansa. Kauhukseni huomasin, että abivuodesta on enää vain puolet jäljellä, ja ilmoittautuminen ensi kevään kirjoituksiin tapahtuu nyt. Ja niitä syksyn arvosanoja odotellaan myös, hieman hermostuneina. Joskus kuitenkin yllätän itseni toivomasta, että tänä kaikki olisi onnellisesti ohi.

Toinen mitä toivoisin kovasti on, että tulisi oikein kunnolla lunta. Tänään tuli vaakatasossa kylmää räntää. Miltä kuulostaisi metri lunta ja jonkin verran pakkasta?